sunnuntai 27. toukokuuta 2012

Nobody is perfect

Ei ei ei, vihaan näitä viikonloppuja! Miks mä en pysy kurissa.

- aamulenkki (noup)
- koulutehtävä nro 1 (done)
- kokeisiin lukua (noup)
- koulutehtävä nro 2 (noup)
- koulutehtävä nro 3 (noup)
- kuviksen työ loppuun (done)
- iltakävely (teen sen vielä tänään, ihan varmasti teen!!!)

Säälittävää. En oo saanu ku pari asiaa tehtyä. Täytyy vielä tänä iltana yrittää tehä jotain, mutta meen kyllä ajoissa nukkumaan, siitä en tingi.

Huomenna koe enkä oo lukenu yhtään. En niin tuu pääsee läpi siitä, ku en oo tunneillakaan tajunnu mitään. No ens syksynä uus aloitus taas ja enemmän energiaa laihtuneena.

Mutta onneks huomenna on taas arki ja kuri palautuu. Tänään en laita päivän ruokia ylös, koska se olis vaan pahaa katottavaa. Mä laihdun, varmasti laihdun. Oonhan tehny tän aiemminki.

Pari vuotta sitten laihduin joku kahdeksan kiloa, oikeestaan ei ollu aluks tarkoitus laihtua. Halusin vaan parantaa mun elämäntapoja. Aloin syödä terveellisemmin ja pikkuhiljaa, huomaamattani, yhä vähemmän. Kun tunsin sen laihuuden tunteen ja sen nautinnon minkä siitä saa kun osaa kontrolloida itseään päätin jatkaa laihduttamista. Varmaan mun elämäni onnellisinta aikaa... Aika materialistista sanoo, että laihuus tekee onnelliseksi, mutta mut se teki. Kun olin 49 kg, koulumme terveydenhoitaja kiinnitti huomiota laihtumiseeni. Se pyys mut juttelemaan sen kanssa ja kerto olevansa huolissaan musta. Kyllä mun äitiki oli mulle huomautellu, että oon liian laiha, mutta olin vaan sanonu syöväni jatkossa paremmin. Kuitenkin ku mun paino ei noussu, enkä kauheesti halunnukkaan, mua painostettiin menemään ravitsemusterapeutille. Siellä mä sitten kävin parin kuukauden välein ja niin se paino alko pikkuhiljaa nousta. Kuitenki nyt viimesen kuuden kuukauden aikana se on noussu hirveetä vauhtia ja se on aiheuttanu mulle masennusta ja tyytymättömyyttä itteeni. En enää hallitse syömistä samalla tavalla ku aiemmin. Siis sairastin masennusta noin vuos sitte, ja on mulla lääkitys vieläki. Pelkään, että se taas iskee, ellen saa laihdutettua.
Sori en mäkään oo täydellinen, enkä koskaan tuu olemaankaan. Mutta parempi musta voi tulla ja varmasti tuleekin!

Kuvat: we heart it


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti